ILMASTOINFO

Meneekö ilmastonmuutos metsään?

Tiedätkö, mikä yleinen asia tarjoaa keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseen?
Sama asia tarjoaa meille työtä, vaurautta, hyvinvointia, rakennusainetta, energiaa, lämpöä ja harrastuksia.
Katso vastaus

Kerro aluksi miltä sinusta tuntuu

Kuinka paljon ilmastonmuutos aiheuttaa sinussa epävarmuutta ja turvattomuutta?
EI LAINKAAN
PALJON
No niin, sitten mennään. Tehdään yhteinen retki, joka auttaa vaikuttamaan ilmastonmuutokseen turvallisilla ja kotoisilla konsteilla.
Paljon
Et todellakaan ole yksin, sillä 24 % suomalaisista nuorista kokee erittäin paljon epävarmuutta ja turvattomuutta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia.
Melko paljon
Kuulut enemmistöön, peräti 43 % nuorista kokee melko paljon epävarmuutta ja turvattomuutta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.
Ei lainkaan
Kolmannes nuorista on kanssasi samaa mieltä, eikä murehdi erityisesti ilmastonmuutoksen takia tai huoli on vähäistä. Sekin on ihan ok. Kannattaa kuitenkin hankkia tietoa ja oppia omasta roolista.
Metsän aika on nyt, kun koko maailma kaipaa sen apua!
Miksi mennä metsään?
Metsä on aina ollut meille tärkeä asia. Se on myös menestyksemme perusta ja loistava lähtökohta ilmastonmuutokseen vaikuttamiseen.
Metsä vaikuttaa meihin monella tavalla ja me voimme vaikuttaa metsillä. Käydään katsomassa näemmekö metsän puilta.
Euroopan metsäisin valtio
Suomi on maailman kymmenenneksi ja Euroopan metsäisin valtio.

Vuonna 2018 metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli
23,4 miljardia euroa.

Metsäteollisuuden tuotanto luo toimeentuloa ja vientituloja ja tarjoaa laajoja mahdollisuuksia fossiilisten materiaalien korvaamiseen uusiutuvalla puuraaka-aineella.

Käynnissä on monia lupaavia tutkimus- ja kehittämishankkeita metsien tarjoamien mahdollisuuksien laajentamiseksi. Puun nykymuotoisen käytön lisäksi selvitetään metsien ihmisen hyvinvoinnille tarjoamien muiden tuotteiden ja palveluiden mahdollisuuksia, kuten puun sisältämien ainesosien käyttämistä mm. lääkkeiden valmistukseen.

Metsät tarjoavat elämisen edellytyksiä.
Luonnolla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Metsät tuottavat monia ekosysteemipalveluita, jotka ylläpitävät elämisen mahdollisuuksia myös metsien ulkopuolella.
Takaisin alkuun
Suomen pinta-alasta
yli 70 %
on metsää.
Metsien puulajit
Metsiä voidaan kuvata pääpuulajin perusteella, eli sen mukaan, mitä puulajia metsä varsinkin sisältää. Valtaosa Suomen metsien puita ovat mäntyjä ja kuusia. Männyt viihtyvät hyvin kuivahkoilla kangasmailla, jotka ovat usein valoisia ja avaria. Mäntymetsiä on reilusti yli puolet Suomen metsistä.

Kuusi on yleinen kangasmailla, jotka ovat reheviä ja ravinteikkaita. Kuusi on lähes yhtä yleinen puulaji kuin mänty.

Lehtipuista yleisin on koivu, joka kasva yleisesti sekapuuna männyn ja kuusen kanssa. Myös muita lehtipuuna kasvaa yleisesti sekapuuna. Etelä-Suomen lehtomaisissa metsissä tavataan myös jaloja lehtipuita, jotka ovat täällä esiintymisalueensa pohjoisilla äärirajoilla.

Kangasmaiden lisäksi puita kasvaa soilla, joilla kasvupaikka sisältää varsinkin sammalten maatumisessa muodostunutta turvetta. Karuilla soilla kasvaa tyypillisesti mäntyä. Korpimetsissä pääpuulajina on varsinkin kuusi.
Suomessa on noin
30 puulajia
Maamme vanhin puu on
780-vuotias mänty.
Talousmetsä
Metsien monimuotoisuuden säilyminen luo pohjan metsien talouskäytölle ja niistä nauttimiselle. Monimuotoisuutta turvataan muun muassa metsälailla ja luonnonsuojelulailla. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista edistetään lisäksi metsien sertifioinnilla.

Puu on uusiutuva luonnonvara, jonka käyttö tarjoaa monia työn ja toimeentulon mahdollisuuksia. Metsiä hoidettaessa huolehditaan siitä, että uusia puita tulee kaadettavien puiden tilalle. Nuoria metsiä hoidetaan, jotta niistä tulee järeäpuustoisia arvokkaita metsiä.

Me kaikki voimme nauttia metsistä jokamiehenoikeuksien puitteissa marjastaen, sienestäen ja metsissä liikkuen.

Valtaosa suomalaisista metsistä on talousmetsiä, joissa puun käyttö, virkistymismahdollisuudet ja metsäluonnosta huolehtiminen on sovitettu yhteen.
Metsäteollisuus edustaa
20 prosenttia
Suomen teollisesta tuotannosta
Luonnontilainen metsä
Aarniometsä on vanha ja luonnontilainen metsäalue, jonka puusto on saanut kasvaa täysin tai lähes kokonaan ilman ihmisen tekemiä toimenpiteitä. Talousmetsiin verrattuna erona on, että luonnontilaisissa metsissä puut ovat vanhempia ja eri-ikäisiä ja että kuollutta ja lahoa puuta on enemmän. Nämä ominaispiirteet tarjoavat talousmetsiä parempia elinmahdollisuuksia monille eliölajeille.

Suomen metsäpinta-alasta suojeltuja metsiä on 12 prosenttia
, mikä on yksi korkeimmista osuuksista Euroopassa. Pohjois-Suomessa osuus on 20 % ja Lapissa jopa 27 %. Etelä-Suomessa suojeltuja metsiä on 2 % prosenttia.

Suomessa on suhteessa eniten luonnonmetsiä Euroopassa
. Näistä syntyy kansallispuistoja, luonnonpuistoja, erämaa-alueita ja muita luonnonsuojelualueita. Koko maata koskien luonnonmetsiä on alle 5 %.

Aarniometsiä sijaitsee kansallispuistoissa ja suojelualueilla, joilla liikkuminen on vaivalloista ilman polkuverkostoja. Luonnontilainen metsä voi näyttää rähjäiseltä ja hoitamattomalta, mutta ne ovat muistuttavat eniten metsistä, joita Suomessa oli ennen kuin ihminen saapui tänne.
Suomen pinta-alasta on luonnontilaisia metsiä
2,9 prosenttia
Osuus on Euroopan suurin
Kaupunki ja puistometsät
Puut ja muut kasvit luovat viihtyvyyttä, ja tuovat luonnon meidän lähellemme asutuille alueille ja kaupunkeihin. Myös omalla pihalla olevat puut kaunistavat maisemaa ja rauhoittavat mieltä. Puistot ja viheralueet ovat tärkeä osa tasapainoista kaupunkiympäristöä.

Vaikka muutama puu ei vielä olekaan metsä, pienikin määrä metsäluontoa parantaa hyvinvointiamme ja asumisen viihtyisyyttä.


Lyhytkin metsässä vietetty aika laskee verenpainetta ja lieventää stressiä. Jo luontokuvien näkeminen ja metsän äänien kuuleminen kohentaa mielialaa ja voi helpottaa esimerkiksi päänsärkyä.


Oletko koskaan miettinyt, paljonko asuinalueellasi on puita, ja miltä ympäristö näyttäisi ja tuntuisi ilman niitä?
Suomalaisella on keskimäärin
700 metriä
matkaa lähimpään metsään.
Mikä ihmeen hiilinielu?
Metsät, eli puut, maapohjat ja niitä ympäröivä kasvusto, ovat tutkitusti tehokkain tapa luoda hiilinieluja. Katso miten puut pärjäävät taistelussa aiheuttamiamme päästöjä vastaan.
Lähes 400 000 Google hakua
Yhdestä tietokoneella tehdystä Google-hausta on
laskettu aiheutuvan 0,2 grammaa hiilidioksidipäästöjä. Yhden puun hiilinieluilla voi etsiä hakukoneesta lähes kaikkien maapallolla listattujen 400 000 kasvilajin nimet.
32 hampurilaispihviä
Yhden ison hampurilaispihvin tuottamisesta syntyy noin
2 kg hiilidioksidipäästöjä, yksi puu sitoo elinaikanaan itseensä 32 pihvin verran päästöjä.
9 t-paitaa
Puuvillaisen t-paidan valmistus aiheuttaa
7 kiloa hiilidioksidipäästöjä, yksi puu voi elinaikanaan sitoa 9 paidan tuotannosta aiheutuvat päästöt.
425 km automatka
Henkilöauto tuottaa keskimäärin
150 grammaa hiilidioksidipäästöjä ajokilometriltä, yhden puun hiilinielut sitovat päästöjä matkalle Helsingistä Vaasaan (425 km).
Taimiteko-toiminta työllistää nuoria taimien istuttamiseen. Taimiteko on hyvä teko ilmaston puolesta.
Tähän mennessä istutetut 173 146 taimea sitovat
kiloa hiiltä 55 vuoden aikana.
Tavoitteena 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä
jalkapallokenttää vastaava alue
10 000 hehtaaria tarjoaa nuorille 200 000 tuntia työtä
koulupäivää vastaava aika
Metsä on cool!
Monet tunnetut henkilöt ovat jo löytäneet metsän, joillekin se on sijoitus, toiselle uusi ura.
Zlatan osti metsää
Jalkapallotähti osti 3 miljoonalla metsää 1000 hehtaarin tiluksen käyttötarkoitukseksi on merkitty maa- ja metsätalous
Roope Tonterista metsuri
Kolminkertainen maailmanmestari kouluttautuu metsuriksi, omaa metsää on jo kymmeniä hehtaareita
Tubettajien metsähaaste
Ylen Metsähaaste-sarja vei suosikkitubettajat metsään. Sarjaa on tuotettu vuodesta 2017 ja se on palkittu Kultaisella Venlalla.

Metsä vaikuttaa,
miten minä vaikutan?

Jokainen voi omalla toiminnallaan hillitä ilmastonmuutosta. Meillä on sinulle kolme helppoa ja toimivaa tapaa vaikuttaa.
1
Vältä turhia hankintoja
Jokainen ostopäätös on ratkaisu, joka vaikuttaa tuotteiden valmistukseen, kuljetukseen, jätehuoltoon ja käytettyyn energiaan. Vältä turhaa kuluttamista ja hanki kestävämpiä ja kestävämmin valmistettuja tuotteita.
2
Liiku fiksummin
Polkupyörä, kävely ja luonnossa liikkuminen ovat loistavia tapoja oppia ympäristön merkityksestä ja vähentää omaa hiilijalanjälkeä. Suosi julkista kulkuneuvoa, mikäli se on mahdollista.
3
Jaa ja hanki tietoa
Ota selvää hankintojesi ja tekemistesi ilmastovaikutuksista. Kun saat tietoosi kiinnostavia asioita tai löydät kestäviä ratkaisuja, jaa ne ystävillesi.

Kyllä maailma muuttuu,
yksi taimi kerrallaan

Istuta oma taimi ja seuraa sen matkaa ja merkitystä.
Puhdasta ilmaa
Siemenistä tuotetaan taimia
Taimet istutetaan
Taimesta puuksi
200 miljoonaa puuta
Siemenet kerätään puista tai karistetaan kävyistä ja ne istutetaan kasvihuoneolosuhteissa.
Suomessa tuotetaan vuosittain noin 150 miljoonaa metsäpuun taimea.
1-2 vuoden ikäiset taimet istutetaan noin 2 metrin etäisyydelle toisistaan.
Taimet istutetaan käsin, yksi nuori pystyy istuttamaan noin 300 taimea päivässä.
Taimen kasvaessa metsää hoidetaan ja parhaille taimille annetaan metsänhoidossa lisää tilaa kasvaa.
Puu kasvaa keskimäärin 30cm vuodessa 80 vuoden kasvuaikana.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton mukaan Suomessa on tälläkin hetkellä noin 100 000 hehtaaria ei-aktiivisessa käytössä olevia maa-alueita, jotka soveltuisivat metsitettäväksi. 100 000 hehtaaria tarkoittaa noin 200 miljoonaa taimea.
Yksi istutettu kuusen taimi sitoo elinaikanaan noin 64 kiloa hiilidioksidia.
Suomen fossiilisen energiantuotannon aiheuttamista hiilipäästöistä noin puolet sitoutuu puustoon, metsämaahan ja puutuotteisiin.

Tulevaisuus voi mennä metsään!

Katso mitä kaikkea puu voi meille tuottaa. Tiesitkö, että nämäkin asiat syntyvät puusta?
Kokeile
Woodion kehittämä täysin vedenkestävä massiivipuukomposiitti on helposti työstettävä ja kaunis materiaali, jolla on paljon samoja ominaisuuksia kuin keramiikalla. Puukomposiitti on ekologinen vaihtoehto, joka voidaan käytöstä poiston jälkeen hyödyntää energiana, toisin kuin keramiikkajäte.
Vedenkestävä puukomposiitti
Puu on kevyt, lämmin ja ennen kaikkea uusiutuva, ekologinen materiaali jokapäiväisiin käyttö- ja designesineisiin. Monikäyttöisenä ja kestävänä materiaalina puulla voidaan korvata monia uusiutumattomia materiaaleja, kuten muovia ja metallia, kohteissa joissa sitä ei aiemmin ole totuttu näkemään.
Rannekellot kestävästä puumateriaalista
Puupohjainen innovaatio, Woodly-materiaali, on maailman ensimmäinen lasinkirkas pakkausmateriaali, jonka tuotanto on skaalattavissa, ja joka taipuu eri käyttötarkoituksiin yhtä joustavasti kuin perinteinen öljypohjainen muovi.
Puupohjainen lasinkirkas pakkausmateriaali
muovin korvaamiseen
Suomessa käytetään tällä hetkellä vuosittain noin 70 miljoonaa kuutiota puuta. On arvioitu, että kestävästi voitaisiin käyttää jopa 100 miljoonaa kuutiota. Mikäli tämä erotus, eli noin 20-30 miljoonaa kuutioita puuta, jalostettaisiin Spinnovan teknologian avulla langaksi, voitaisiin sillä korvata noin 20 prosenttia koko maailman puuvillan tuotannosta.
Puukuitulanka - ympäristöystävällinen vaihtoehto puuvillalle ja keinokuiduille

Hei, miltä sinusta nyt tuntuu?

Kerro mihin suuntaan metsäretkemme on vienyt suhtautumistasi ilmastonmuutokseen ja mitä tunteita tieto puiden vaikutuksista on herättänyt.
Auttoiko tämä sivusto ymmärtämään puiden ja ilmastonmuutoksen sekä omien tekojen yhteyttä ja merkitystä?
HUONOMMALTA
PAREMMALTA
Paremmalta
Loistavaa. Nyt voit lähteä reippaasti tekemään arjessasi kestävämpiä valintoja. Asioita on helpompi seurata, kun epävarmuus alkaa hävitä ja oma sekä ympäristön rooli selkeytyä.
Samalta
Hyvä jos tämä oli jo entuudestaan tuttua. Muista seurata kehitystä ja uusia keksintöjä, ne voivat tarjota sinulle valoisan tulevaisuuden vaikka metsien ja puiden parissa.
Huonommalta
Joskus työ ja toimet, joita ilmastonmutoksen torjunta vaatii voivat olla hankalia ja turhauttavia. Älä huoli, hanki lisää tietoa ja keskustele asiasta kavereiden ja vanhempien kanssa.
Yksikin taimi tuo toivoa ilmastonmuutoksen hidastamisessa.
Taimet istutetaan vuonna 2022
Virroille, Tuuranevaan
Tähän mennessä jakoja on keltaisen palkin verran!
Auta meitä pääsemään 2000 taimen tavoitteeseen jakamalla tämä sivu.
0
2000
2000 istutettua taimea tarkoittaa:
Istutetut taimet sitovat
55 vuoden aikana
tonnia hiiltä
Tarjoaa istutustöitä
nuorille yhteensä
tuntia
Sidottu hiilimäärä
vastaa yhteensä
suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä
Jaa sivu ja haasta ystäväsikin mukaan virtuaaliselle metsäretkelle oppimaan metsien merkityksestä ilmastonmuutoksessa. Me istutamme yhden taimen jokaista jakoa kohden Taimiteko-toimintamme kautta.

Työmme toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita

SDG:t (Sustainable Development Goals) ovat YK:n vuonna 2016 luoma malli, jolla maapallon kehitys saadaan käännettyä ihmisten, ympäristön ja talouden kannalta kestävälle pohjalle vuoteen 2030 mennessä.
Alatavoite 12.2 Saavuttaa vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö.
Alatavoite 13.3 Parantaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sopeutumiseen, vaikutusten lievittämiseen ja ennakkovaroituksiin liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä sekä kansalaisten ja instituutioiden valmiuksia.
Alatavoite 15.2 Edistää vuoteen 2020 mennessä kaiken tyyppisten metsien kestävien hoitomenetelmien käyttöönottoa, pysäyttää metsäkato, ennallistaa turmeltuneita metsäalueita ja lisätä maailmanlaajuista metsitystä merkittävästi. Alatavoite 15.2.1 sertifioidun metsäpinta-alan kehitys
Tutustu Taimiteko-toimintaan
Yhteistyössä